Tilannekatsaus Porvoon ympäristön tilasta on julkaistu
Ympäristön kannalta myönteistä kehitystä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Porvoossa etenkin teollisuuden päästöissä, vesistöjen kuormituksessa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa sekä ilmastotyön edistämisessä. Toisaalta kaupungin asutuksen tiivistyessä melulle altistuvien asukkaiden määrä on kasvanut ja sen arvioidaan kasvavan myös lähitulevaisuudessa. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelu on julkaissut tilannekatsauksen Porvoon ympäristön tilasta vuonna 2021. Vastaava katsaus on julkaistu viimeksi vuonna 2010.
Teollisuuden päästöt ovat vähentyneet huomattavasti erityisesti rikkidioksidin osalta, kun puhdistustekniikat ovat kehittyneet. Toisaalta Kilpilahden teollisuusalueen vaikutus näkyy ilmanlaadussa edelleen paikallisesti kohonneina rikkidioksidien, typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksina. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on laskenut noin kolmanneksen vuoden 2010 tasosta.
Merialueiden ekologinen tilanne edelleen välttävä
Merialueiden jätevesikuormitus on vähentynyt 2000-luvun alusta, kun Hermanninsaaren uusi jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön ja Kilpilahden teollisuusalueen jätevedenpuhdistus on tehostunut. Tästä huolimatta Porvoon edustan merialueen ekologinen tila luokitellaan vain välttäväksi. Tähän vaikuttaa eniten jokien tuoma ravinne- ja kiintoainekuormitus, joka on suurelta osin peräisin maatalouden hajakuormituksesta. Seurantatutkimukset osoittavat, että merialueen pohjaeläimistön tilassa on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä 2010-luvulla.
– Merialueen vedenlaatu täyttää yleensä kesäaikana sosiaali- ja terveysministeriön uimavedelle asettamat hygieeniset laatuvaatimukset, ympäristösuojelupäällikkö Jesse Mether kertoo.
Porvoon halki virtaavien jokien, Porvoonjoen, Mustijoen ja Ilolanjoen, veden laatu on arvioitu välttäväksi. Porvoonjokea kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus, ja suurin yksittäinen kuormittaja on Lahden kaupunki. Tehostuneen yhdyskuntajätevesien puhdistuksen ansiosta Porvoonjoen veden laadussa on kuitenkin viime vuosina havaittu pientä paranemista. Useiden siirtoviemärien rakentaminen on parantanut sekä Porvoonjoen että Mustijoen alajuoksujen tilaa. Myös jokien virkistyskäyttöarvoa on pyritty lisäämään mm. istuttamalla kaloja ja kunnostamalla koskia.
Luonnon monimuotoisuuden suojelu on edistynyt
Vessöön, Kråkön ja Seitlahden pohjavesialueilla toteutettu maa-ainesten otto on aiheuttanut alueilla sellaisia muutoksia, että niitä ei enää luokitella tärkeiksi pohjavesialueiksi. Tällä hetkellä Porvoossa on 10 yhdyskuntien vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden uhkana ovat erityisesti liikenne sekä alueilla sijaitsevat vanhat öljysäiliöt. Suurin suojelutarve on Sannaisten pohjavesialueella, joka on tärkein vedenhankinta-alue. Alueen tiealueilla onkin tehty pohjavesisuojauksia.
– Luonnon monimuotoisuuden suojelua ovat edistäneet etenkin suojelualueiden sekä kansallisen kaupunkipuiston perustaminen. Porvoon vanhimmat luonnonsuojelualueet ovat 1930-luvulta ja viimeisten 10 vuoden aikana Porvooseen on perustettu 18 uutta luonnonsuojelualuetta, Mether kertoo.
Valtion METSO-ohjelma on selvästi lisännyt kiinnostusta metsäalueiden suojeluun. Suojelualueilla toteutetaan hoitotoimina mm. rantaniittyjen laidunnusta ja lehtoalueiden kuusten poistoa.
Tarkempaa tietoa edellä kuvatuista asioista sekä muista ympäristöteemoista löytyy Porvoon ympäristön tila 2021-katsauksesta.
Lisätietoja
Jesse Mether
YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄÄLLIKKÖ