Tilinpäätöksen ennakkotiedot 2021: Porvoon ylijäämä merkittävä – yhteisöveron tuotto lähes kaksinkertaistui

– Takana on jo toinen erittäin poikkeuksellinen vuosi. Korona on vaikuttanut edelleen laajasti kaupungin toimintaan. Kaupungin toimialat pysyivät suunnitellussa talousarviossa varsin hyvin haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta, kertoo kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Kaupungin toimintamenot yhteensä kasvoivat noin 6,7 prosenttia, kun luonnollisesti erityisesti sosiaali- ja terveysmenot kasvoivat. Toisaalta kaupunki sai valtiolta korvauksia tiettyihin koronakustannuksiin noin 10,8 miljoonaa euroa.

Kaupungin tulokseksi näyttäisi muodostuvan noin 45 miljoonaa euroa ennen tilinpäätössiirtoja ja rahastojen muutoksia. Keskeisin syy erittäin hyvää tulokseen on yhteisöveron tuoton kasvu. Yhteisövero tuotti noin 71,4 miljoonaa euroa, kun tuotto viime vuonna oli noin 38 miljoonaa euroa.

– Ylijäämän käyttöä ja rahastojen mahdollista kartuttamista koskevat päätökset tekee kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä, Ujula kertoo.

– Ylijäämäinen tulos mahdollistaisi esimerkiksi raidekehitysrahaston kartuttamisen, jolla varaudutaan raideliikenteen suunnittelukustannuksiin. Lisäksi osalla ylijäämää voitaisiin varautua esimerkiksi Kokonniemen liikuntakeskusalueen kokonaisinvestointiin, joka tulee olemaan kaupungin kuluvan vuosikymmenen keskeisimpiä isoja kehittämiskohteita. Vuosi 2021 on edelleen ollut kaupungin henkilöstölle poikkeuksellisen kuormittava. Ylijäämäinen tulos mahdollistaa myös sen, että myöhemmin keväällä kaupunginhallituksen päätettäväksi valmistellaan esitys henkilöstön palkitsemiseksi viimevuotiseen tapaan, Ujula jatkaa.

Kaupungin yhteisöveron tuotto kasvoi noin 33,4 miljoonaa euroa edellisvuodesta, eli 88 prosenttia. Kaupungin yhteisöveron tuotto on kasvanut merkittävästi jo vuodesta 2018 alkaen. Kaikkien kuntien osuutta yhteisöverosta on korotettu tilapäisesti noin kolmanneksella vuodelle 2021.

– Kaikissa suurissa kaupungeissa yhteisöveron tuotto kasvoi selvästi vuonna 2021, kun yritykset tekivät hyviä tuloksia ja lisäksi kuntaryhmän osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin. Muissa kaupungeissa veron tuotto kasvoi tyypillisesti noin 40–50 prosenttia. Porvoossa kasvu oli kuitenkin vielä huomattavasti tätä suurempi, analysoi rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

– Porvoon yhteisöveron poikkeuksellisen korkea tuotto vuonna 2021 selittyy pääosin Neste-konsernin poikkeuksellisen hyvällä tuloksella vuodelta 2019, joka näkyy vasta nyt kaupungin verotilityksissä. Tälle vuodelle kaupungin osuus veron tuotosta on jo selvästi alempi, jatkaa Rainio.

Kunnallisveron tuotto kasvoi 1,8 prosenttia noin 208 miljoonaan euron. Kunnallisvero on kaupungin merkittävin yksittäinen tulonlähde. Valtionosuustulot alenivat noin 19,2 prosenttia noin 62 miljoonaan euroon.

– Kunnallisvero kasvoi Porvoossa heikommin kuin kaupungeissa keskimäärin, mikä on hieman yllättävää. Valtionosuuksissa puolestaan näkyy se, että valtion sitä kautta maksamat koronatuet käytännössä jäivät pois vuodelle 2021.

Myös kaupungin toimintatuotot kasvoivat noin 21,6 miljoonalla eurolla. Kasvu johtui valtiolta saaduista koronakorvauksista sekä kasvaneista maanmyyntituloista.

Ennakkotietojen mukaan kaupungin toimintamenot kasvoivat vuonna 2021 yhteensä noin 6,7 prosenttia edellisvuodesta, eli yhteensä noin 26 miljoonaa euroa. Toimintamenot olivat yhteensä noin 412 miljoonaa euroa. Menojen ripeä kasvu johtuu osaltaan vertailuvuoden poikkeuksellisuudesta, ja toisaalta sosiaali- ja terveysmenojen kasvulla.

Sosiaali- ja terveystoimen menot olivat noin 195,2 miljoonaa euroa vuonna 2021, eli kasvua noin 7,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sivistystoimen menot yhteensä olivat noin 129,3 miljoonaa euroa, eli noin 6,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Konsernihallinnon toimintamenot alenivat noin 0,6 prosenttia noin 67,3 miljoonaan euroon.

– Menojen kasvuvauhti on kovaa, mutta vuosien välinen vertailu on koronan takia vaikeaa. Erityisesti sivistystoimen menojen vertailukelpoisuus vuoteen 2020 on heikkoa, koska toimintaa jouduttiin merkittävästi supistamaan koronan takia. Sosiaali- ja terveystoimen menot puolestaan sisältävät huomattavasti koronapandemiasta johtuvia erityisiä kustannuksia, arvioi Rainio.

Kaupungin lainakanta aleni noin 15 miljoonalla eurolla. Lainakanta oli vuoden lopussa noin 140,3 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli vuonna 2014 noin 111 miljoonaa euroa, josta se kasvoi noin 172 miljoonaan euroon vuonna 2019. Tämän jälkeen lainakantaa on saatu alennettua kahtena peräkkäisenä vuotena.

– Lainakanta aleni, kun uutta lainaa ei tarvinnut vuoden 2021 aikana nostaa, ja samalla vanhoja lainoja lyhennettiin maksuohjelmien mukaisesti. Lisäksi viimeisimmät kouluinvestoinnit on hoidettu leasing-rahoituksella, jolloin niiden kustannukset näkyvät lainakannan sijaan vuosittain käyttötaloudessa, kertoo Rainio

– Kaupungin strategisena tavoitteena on ollut uudistaa koulu- ja päiväkotiverkko mittavilla investoinneilla, ja kääntää lainakanta tämän jälkeen laskuun. Nyt suunta on oikea, mutta tulevien vuosien suunnitelmissa esitetty investointitahti on edelleen liian suuri, arvioi Rainio.

Kaupungin talouden ja rahoituksen rakenne tulee muuttumaan radikaalisti vuoden 2023 jälkeen, kun hyvinvointialueuudistus puolittaa kaupungin tulopohjan. Kunnallisverosta leikataan noin kaksi kolmasosaa valtiolle, ja yhteisöverosta noin kolmannes. Lainakanta jää kuitenkin kokonaisuudessaan kaupungin hoidettavaksi.

– Osana kaupunkistrategian päivitystä tarkennetaan myös kaupungin talouden näkymiä vuoden 2023 jälkeen uusimpien tietojen ja arvioiden perusteella. On selvää, että kaupungin talous ja investointikyky heikkenevät, mutta suuruusluokkaa ja seurauksia pyritään tarkentamaan kevään aikana, kertoo kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Heikompia vuosia on toki helpompi kohdata ylijäämäisellä taloudella, kuin päinvastoin, Ujula toteaa.