Valmiussuunnittelu on jatkuva ja arkinen prosessi
Porvoon kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan päivitys on valmistunut, ja kaupunginhallitus käsittelee sitä kokouksessaan 16. syyskuuta.
Porvoon kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa on julkinen dokumentti, joka kuvaa kaupunkiorganisaation varautumisen yleiset periaatteet.
– Valmiussuunnittelun tavoitteena on, että kaupunki suoriutuu tehtävistään kaikissa olosuhteissa, kykenee tarvittaessa sopeuttamaan toimintaansa sekä palautumaan mahdollisista häiriötilanteista mahdollisimman nopeasti. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa on valmiussuunnittelussa keskeistä. Valmiussuunnitelmadokumentaation kehittämisen ohella valmiussuunnitteluprosessia tarkastellaan ja päivitetään vuosittain, kertoo valmius- ja riskienhallintapäällikkö Minna Ruolanto, joka koordinoi kaupungin valmiussuunnittelua.
– Käytännössä valmiussuunnittelu on jatkuva ja arkinen prosessi. Suunnittelu käsittää muun muassa tilanneymmärryksen rakentamista ulkoisesta toimintaympäristöstä, kaupungin ja kaupunkiorganisaation sisäisten riskiarviointien laatimista, toimialojen ja eri sidosryhmien keskinäisriippuvuuksien arviointia sekä valmiusharjoittelua.
Porvoon kaupungin varautumisen taustalla on kuntien lakisääteinen varautumisvelvollisuus ja prosessi ankkuroituu suomalaiseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Parhaillaan päivitettävänä olevan, Turvallisuuskomitean julkaiseman Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) ohella Kansalliseen riskiarvio ja Uudenmaan alueellinen riskiarvio on huomioitu suunnittelun taustalla. Lisäksi valmiussuunnittelussa huomioidaan toimialakohtainen lainsäädäntö, Porvoon kaupungin eri ohjelmien ja strategioiden sekä oman toiminnan riskiarvioinnin sisällöt.
Myös yksittäisillä kansalaisilla on varautumissa tärkeä rooli. Vakavissa häiriötilanteissa, kuten laajoissa sähkö-, vesi- tai tietoliikennekatkoissa tai esimerkiksi kaasu- tai säteilyvaaran vuoksi sisälle suojautumista vaativassa tilanteessa viranomaiset kohdistavat rajalliset voimavaransa tilanteen ratkaisemiseen ja kaikista kiireellisimpiin tehtäviin.
– Jokaisen on tärkeää osata erilaisissa tilanteissa toimimisen perustaidot ja varautua pärjäämään kotivaralla ainakin 72 tuntia. Varautuminen tuo mielenrauhaa erilaisten tilanteiden varalle, Ruolanto muistuttaa.
Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä laaditun 72 tuntia -oppaan painettuja versioita on saatavana kirjastosta ja Kompassista.
Sisäministeriö julkaisee marraskuussa uuden varatumisoppaan kansalaisille – tiedon oppaan julkaisusta voi tilata omaan sähköpostiin täältä
